Sähköautuus

Silloin tällöin puhuessani sähköautoista törmään ajatusketjuihin, joiden sisältö on karkeasti seuraava: "Miksi panostaisimme akkuihin, koska meillä on vety ja synteettiset polttoaineet?". Tähän lyhyt vastaus on, että meillä ei oikeasti ole kumpaakaan jälkimmäisistä ja ei ole mitään varmuutta, että niistä tulisi missään vaiheessa kustannustehokas vaihtoehto autoiluun, verrattuna akkusähköautoihin. Kysymys on vähän sama kuin se, että miksi rakentaisimme enää mitään nykyistä sähköntuotantoa kun meillä on fuusiovoima? Yllä kerrottu ei yleensä riitä vasta-argumentiksi, varsinkin kun niin moni nimekäs firma on ilmoittanut olevansa mukana vedyn tai synteettisten polttoaineiden kehitystyössä. Käyn tässä läpi muutamia syitä sille, miksi kyseisiä vaihtoehtoja korostetaan ja myös, miksi vety ja synteettiset polttoaineet eivät taistele samasta markkinasta akkusähköautojen kanssa. Toki mainitut polttoaineet ovat parhaimmillaan (puhtaasti tuotettuna) yhtä lailla hiilineutraaleja kuin akk

Koronaviruksen jatkaessa tuhojaan ja lamaannuttaen yhteiskuntaamme, jo nyt on selvää, että autojen myyntimääristä  ei tänä vuonna voi vetää johtopäätöksiä , jotka olisivat vertailukelpoisia muihin vuosiin. Autotehtaat joutuvat pysäyttämään tuotantojaan ja on enemmän tai vähemmän sattumankauppaa, millaisia autoja valmistavat tehtaat ovat kiinni. Tästä poikkeuksellisesta tilanteesta tuli mieleeni pitkään muhinut näkökulma liikenteen sähköistymisestä huoltovarmuuden kannalta. Koukussa öljyyn Kuten tiedämme, liikenne hoidetaan Suomessa pääosin fossiilisilla tuontipolttoaineilla, käytännössä siis öljyllä. Lähes kaiken liikenteen pyörittäminen tuontiöljyllä on pitänyt yhteiskuntamme toimintaa jo pitkään alttiina Suomen ulkopuolisille häiriöille, kuten sodille. Myös lukemattomat muut tekijät voivat aiheuttaa häiriöitä öljyn toimituksiin. Tuoreena esimerkkinä öljyn epävarmuudesta, juuri nyt on käynnissä OPEC-kartellin maiden välinen kinastelu , joka yhdessä koronaviruskriisin kanssa on

Kaksi vuotta sitten otin vastaan  Suomen ensimmäisen  asiakkaalle luovutetun Nissan Leaf 40 kWh:n. Autolla on ajettu nyt 44 500 kilometriä ja on aika käydä läpi, mitä vuosiin on mahtunut. Huollot Leaf 40 kWh:n huoltoväli on 1 vuosi / 30 000 km, minkä johdosta autolle tehtiin juuri toinen vuosihuolto. Kaikki huollot kuuluvat leasingsopimukseen, joten ne ovat olleet maksuttomia. Lyhykäisyydessään vuosihuolto sisältää liudan tarkastuksia sekä raitisilmasuodattimen vaihdon. Kahden vuoden välein vaihdetaan myös jarruneste. Siinäpä ne pakolliset sitten ovatkin, sillä muut huoltotoimenpiteet tehdään vain tarpeen mukaan. Kaiken avoimuuden nimissä, on autolle tehty muutakin. Ensimmäisen vuosihuollon yhteydessä sain päivityksen akunhallintajärjestelmään (BMS), joka lievensi huomattavasti #rapidgate -nimen saanutta ilmiötä, mikä aiheuttaa pikalataustehon rajoittumista toistuvissa pikalatauksissa. Toinen tapaus oli Nissanin takaisinkutsukampanja liittyen akun maadoituslevyyn, joka