"Minulla ei ole aikaa sähköautoiluun"

Otsikon lausahdus lienee monelle sähköautoilijalle tuttu. Tavallisesti sen sanoo kiireinen polttomoottoriautoilija, joka on lukenut netistä koeajon jostain sähköautosta. Menneinä vuosina artikkelin sisältö oli yleensä se, että testiin oli valittu edullisimman pään sähköauto pienellä akulla ja yritetty ajaa sillä pitkää matkaa. Tarkoitushakuista tai ei, testin lopputuloksen olisi voinut kuka tahansa kokenut sähköautoilija kertoa jo ennalta.


Viime aikoina olemme kuitenkin saaneet lukea myös isoakkuisista pitkän matkan sähköautoista. Erityisesti asiassa on kunnostautunut Kauppalehti. Tosin, vaikka tämän jutun testin oikeellisuutta en epäile, on jutussa aika erikoinen olettama: Että olisi jollain tavalla ihmeellistä, kun 500 kilometrin WLTP-ajokantaman autolla ei pääsekään 350 kilometriä moottoritietä. Ymmärtäisin olettaman, mikäli Kauppalehdessä ihmeteltäisiin toistuvasti myös sitä, miksi polttomoottoriauton 6 litran ilmoitettu kulutus onkin moottoritiellä 9 litraa satasella. Koska samasta ilmiöstähän on kyse; nopeuden kasvaessa energiankulutus helposti puolitoistakertaistuu, jolloin toimintamatka pitää vastaavasti jakaa 1,5:llä. Tällöin 500 kilometristä tulee 333 kilometriä.


Tästä itsestäänselvyydestä huolimatta Kauppalehden jutun huomio on oikein, eli että 500 kilometrin WLTP-ajokantaman sähköautolla ei aina pääse 350 kilometrin matkaa ilman välilatausta. Hätäisesti ajatteleva saattaa päätyä tulokseen, että sähköautoilun myötä jäisi vähemmän aikaa perheen tai kavereiden kanssa ajan viettämiseen. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, vaikka ajaisit säännöllisesti Helsingin ja Turun/Tampereen väliä. Alla kerron, miksi.


Esimerkkitapaus

Polttomoottoriauto

Esimerkkimme henkilö asuu pääkaupunkiseudulla, jossa käy myös töissä. Kilometrejä hänellä tulee autoon viikoittain noin 600. Tähän lukemaan sisältyy joka toinen viikko tapahtuva palaveri Turussa. Hänelle on muodostunut rutiiniksi käydä tankkaamassa polttomoottoriauto kerran viikossa. Henkilön suunnitelmallisuuden ansiosta hän tankkaa aina ruuhkattomaan aikaan tutulla asemalla, joka on hänen ajomatkansa varrella, joten tankkauksiin kuluu vain optimaaliset 5 minuuttia per kerta. Loma-ajat huomioiden oletetaan, että hän tankkaa auton vuodessa 48 kertaa, jolloin tankkauksiin kuluu yhteensä 240 minuuttia - eli neljä tuntia vuodessa.


Hänen polttomoottoriautonsa huoltoväli on tavanomainen 15 000 km. Näin ollen hänen joutuu huollattaa autonsa kahdesti vuodessa. Huoltoajan varaamiseen häneltä kuluu 5 minuuttia per kerta ja hän ajaa huoltoon 20 minuuttia, jossa jonottaessa sekä työmääräyksen ja sijaisauton paperitöissä kuluu 15 minuuttia. Oletetaan, että huoltopaikasta on työpaikalle sama matka kuin kotoa, joten tästä ei tule ylimääräistä aikaa. (Paitsi tietenkin, jos hän on kyseisen päivän etätöissä, jolloin matka huoltopaikkaan olisi kokonaan turha.)


Työpäivän jälkeen hän käy tankkaamassa sijaisauton, etsii sille huoltoliikkeen pihasta parkkipaikan sekä hoitaa sijaisauton luovuttamisen ja oman huolletun autonsa vastaanottamisen paperityöt. Ja myös etsii oman autonsa ja tarkastaa, ettei siinä ole uusia naarmuja. Oletetaan, että hän on hyvin tehokas ja selvittää kaiken tämän 20 minuutissa, jonka jälkeen hän ajaa 20 minuuttia kotiinsa. Joskus huolloissa tulee odottamattomia viivästyksiä, jonka vuoksi on kohtuullista vielä lisätä 10 minuuttia keskimääräiseen huoltoaikaan. Näin ollen yhteen huoltoon lasketaan menevän 90 minuuttia, joten huoltoihin hänellä menee aikaa kolme tuntia vuodessa.


Toki kaikki nämä mahdollistavat sen, että hän voi ajaa Helsinki-Turku-Helsinki välin tankkaamatta. Mutta miltä ajankäyttö sitten näyttäisi täyssähköautolla?


Täyssähköauto

Henkilö asuu omakotitalossa tai nykyaikaisessa kerros/rivitalossa, joten kotilataus järjestyy helposti. Hän kytkee sähköautonsa lataukseen kolmesti viikossa kotilatauslaitteen kiinteällä kaapelilla, joka on nopea toimenpide. Nopeampi kuin polttomoottoriauton päivittäinen kytkeminen lämmitystolppaan talvisin. Toisaalta joka toinen viikko tapahtuvalla Turun reissulla hän joutuukin lataamaan autoa reissun aikana. Ihanteellisessa tilanteessa hänen määränpäänsä olisi jonkin suuren latauskentän lähellä, johon hän saisi luotettavasti auton aina lataukseen palaverin ajaksi.


Mutta ei oleteta näin ruusuisesti vaan, että hän joutuu joka kerta lataamaan autoa matkalla. Lyhyeen lataustaukoon moottoritien varrella hänellä menee yhteensä 15 minuuttia, josta 10 minuuttia auto latautuu 75 kW teholla. Tällä hän saa 12,5 kWh sähköenergiaa, jolla ajaa suurellakin kulutuksella 50 kilometriä - eli sopivasti kotiin pääsemiseksi. Loma-ajat huomioiden hän tekee Turun reissun 24 kertaa vuodessa, joten 15 minuutin latauspysähdys tapahtuu 24 kertaa - josta tulee yhteensä 6 tuntia vuodessa.


Tämän lisäksi tulevat huollot. Tavallinen huoltoväli täyssähköautoille on 2 vuotta. Oletetaan huoltoon kuluva aika käyttövoimasta riippumatta saman mittaiseksi, jolloin yhdelle vuodelle jyvitettynä sähköauton huoltoihin kuluisi 45 minuuttia.


Lopputulemana polttomoottoriauton tankkauksiin ja huoltoihin kuluu siis 7 tuntia vuodessa ja sähköauton 6 tuntia 45 minuuttia vuodessa. Rehellisesti sanottuna ero on mitätön, sekä ajankäytön olettamien epävarmuus ja käyttäjäkohtainen vaihtelu niin suurta, että olisi hölmöä väittää tämän perusteella säästäväsi aikaa. Mutta ajattelun aihetta tämä toivottavasti antaa. Ja ehkä myös motivaation ajankäytön laskentaan oman käyttötapauksesi kohdalla.


Kustannukset esimerkkiautoilla


Aika on myös rahaa, joten lopuksi muistutan, että 30 000 km vuodessa dieselillä ajavan polttoainekulut ovat melkoiset. Tyypillisesti paljon ajavilla on käytössään keskivertoa tyyriimpi menopeli (esimerkiksi tämä tai tämä nelivetoinen dieselauto). Linkatut autot maksavat 40 200 ja 46 100 euroa ilman lisävarusteita. Käyttöedun arvot ovat 615 ja 695 €/kk.


Sitä vastoin isoakkuinen (77 kWh) nelivetoinen Volkswagen ID.4 maksaa alkaen 55 300 euroa. Sisarmalli Skoda Enyaqin nelivetomallin listahinta on 52 600 euroa. Täyssähköautojen hinnat ovat ilman autoveroa, jonka on ilmoitettu poistuvan.


Käyttöedun arvot ovat ID.4:llä 675 €/kk ja Enyaqilla 615 €/kk. Näissä on siis mukana Suomessa vuosina 2021-2025 oleva verotusarvon alennus täyssähköautoille. Alla vielä taulukkomuodossa, vastaten kirjoitushetkeä 21.11.2021.



Tekniikan Maailman testin perusteella Enyaqin maavara on 18 cm ja ID.4:n 19 cm, joten dieselautoistakin pitää valita isomman maavaran mallit.


Seuraavaksi hieman käyttökustannuksia. Laskelman perusteella sähköllä ajamisen säästöt ovat selvät:


Esimerkkitapauksessa sähköautolla säästää siis lähes 2 800 euroa vuodessa dieseliin verrattuna. Tai kuukausikustannuksiksi muutettuna noin 230 €/kk.  On syytä muistaa, että laskelmassa ei ole mukana huoltokustannuksia. Ne kannattaa luonnollisesti huomioida oman autonsa tarpeen mukaisesti. Vakutuuskustannuksista liikkuu kaikenlaista tietoa, ja osalla ne eivät ole sähköautoon vaihtaessa nousseet ollenkaan. Kannattaa joka tapauksessa kilpailuttaa vakuutus, sillä hintojen vaihtelu on suurta.


Nykytilanne on keskivertoa enemmän ajavalle jo niin selvä sähköauton eduksi, että sen hankintaa ei useinkaan tarvitse perustella millään muulla kuin rahalla, kun vertaillaan uusia autoja.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nissan Leaf 40 kWh ja kolmen vuoden & 60 000 km kokemukset

Seat Mii electric, eli miksi maksaisit autoilusta liikaa?

Opas sähköautoiluun leirintäalueilla