Toinen joulureissu Volkswagen ID.4:llä

Lähdin jälleen vaimoni kanssa perinteiseen joulunviettoon kotiseudulleni, Etelä-Pohjanmaan Lappajärvelle. Alla meillä oli vuoden ja 9 kuukauden ikäinen, noin 50 000 km ajettu sähköauto Volkswagen ID.4 1st (77 kWh).

Toisin kuin viime vuonna, tällä kertaa liikkeelle lähdettiin plussakeleistä, mutta ajokeli vaihteli hyvän ja erittäin huonon välillä. Lisäksi sähköautojen lukumäärän yli kaksinkertaistuessa vuosittain, oli joululoman meno- ja paluuliikenteessä odotettavissa latausruuhkia. Miten pahoja käytännössä, sen kuulet kohta.

Nurmijärvi - Hämeenkyrö - Jalasjärvi - Lappajärvi (415 km)


Lähdimme perjantaina 23.12. Nurmijärveltä 98 %:sti täydellä akulla, jonka auto arvioi riittävän 310 km matkaan. Ulkona oli 1,5 astetta lämmintä, mutta sääennusteesta tiesimme, että ilma kylmenisi tuntuvasti pohjoiseen päin mentäessä.

Volkswagen ID.4:n uusi 3.0 -ohjelmistoversio toi akun varaustason näkyviin vasemmanpuoleiseen pikkunäyttöön. Erittäin tervetullut uudistus.


Saimme pyynnön hakea Hämeenkyröstä särvintä joulupöytään, joten reitti oli tällä kertaa Tampereelta kolmostietä Vaasan suuntaan. Sitä ennen pysähdyimme matkustajista johtuen Hämeenlinnan Tiiriössä, jossa auto sai samalla laturista kolme prosenttia lisää varaustasoa. Alla reitti latauksineen.

Punaisella varaustaso saapuessa/lähtiessä. Sinisellä välimatkojen pituus ja kulunut akun varaus.

Tällä reitillä ei ollut mitään tarvetta suunnitella latauksia etukäteen. Vasta ennen Parkanoa aloimme pohtimaan, missä pysähtyisimme syömään ja päätimme jatkaa Jalasjärvelle. Ensisijainen vaihtoehto meillä oli Juustoportti, jossa oli Teslan 8-paikkainen kaikille avoin Supercharger ja yksi Rechargen 50 kW laturi. Viimeksi mainittu on piakkoin muuttumassa, sillä Juustoportti on yhdessä Rechargen kanssa rakentamassa suurteholatureita jokaiselle asemalleen. [lisäys 12.1.2023: Jalasjärven osalta urakka valmis]

Voi olla, että tämä lähitulevaisuuden rakennusprojekti on osasyynä asiaan, mutta yhtä kaikki, tuo ainokainen 50 kW laturi oli epäkunnossa. Ei sillä, että yksittäisen 50 kW laturin varassa kukaan matkaa tekisikään, varsinkaan lomaruuhkassa.

Err 353. Onneksi tämän paikan latausinfra ollaan kohta uusimassa perusteellisesti.

Toki käytettävissämme olisi ollut myös Teslan Supercharger, mutta suolaisen 0,65 €/kWh hinnan johdosta päätimme jatkaa matkaa.

Seuraava mahdollisuus oli ABC Jalasjärven yksinäinen 50 kW laturi, mutta se oli vähemmän yllättäen käytössä. Siitä lyhyen matkan päässä oli taukopaikka nimeltä Jalastuuli, josta löytyi kaksi kappaletta 150 kW latureita, joissa neljä autoa voi ladata samanaikaisesti.

Selvyyden vuoksi mainittakoon, että lisäsähkön tarve oli niin vähäinen, että meille olisi hyvin riittänyt tavoittelemamme 50 kW lataus, mutta sitä ei nyt saatu ja jouduimme "tyytymään" 150 kW lataukseen.

Jalastuuli. Pakkanen kiristyi -5,5 asteeseen.

Latausruuhkasta ei ollut tietoakaan. Toki kyseessä oli melko tuore latausasema.

Jalastuulessa molemmilla meistä oli neljän tunnin matkanteon johdosta nälkä ja onneksemme tarjolla oli noutopöytä. Söimme poikkeuksellisen nopeasti, mutta siitä huolimatta auto oli latauksessa 26 minuuttia - eli toimintamatkaa tuli lisää paljon enemmän kuin tarvis.

Latauksen keskiteho oli 77,3 kW ja latauskustannus We Charge -kortilla maltillinen 0,26 €/kWh. Käytössä on 5,99 €/kk maksava jäsenyys, jonka ansiosta lataus oli näin edullista.

Loppumatka ei tuottanut yllätyksiä, vaikka pakkanen kiristyikin Kauhavan kohdalla -13 asteeseen. Perillä Lappajärvellä lämpötila oli -11,5 astetta. Koko reissun sähkönkulutus jäi yllättävänkin alhaiseksi. Autossa oli uusin saatavilla oleva 3.0 -version ohjelmisto.

Perillä Lappajärvellä. Akkua jäljellä mukavat 22 % ja toimintamatkaa 75 km. Kulutus koko matkalla 20,4 kWh/100 km.


Lappajärvi - Nurmijärvi (376 km)


Takaisin kotia kohti lähdimme tapaninpäivänä 26.12. ja osasimme odottaa latausruuhkaa. Ja näin toden totta olikin, mutta ei ihan siten, kuin arvelimme.

Lähtötilanne Lappajärvellä. Akkua oli tälläkin kertaa 98 %, jonka auto arvioi riittävän 321 km matkaan. Lämpötila -4 astetta.

Alla kuvassa reitti latauksineen. Kulutus oli kovan vastatuulen vuoksi erittäin korkea. ID.4 ei ole mikään aerodynamiikan kuningas.

Kuten menomatkallakin, vain yksi lataus johtui autosta.

Lappajärveltä lähdimme navigaattorin ehdottamaa nopeinta reittiä kotia kohti. Ennen Ylöjärveä alkoi tulla tarve biologiselle paussille ja Juustoportti olisi ollut mainio paikka pysähtyä, sillä sieltä löytyy nelipaikkainen suurtehoinen Rechargen latausasema. En kuitenkaan ollut yllättynyt, kun vaimoni katsoi puhelimesta, että kaikki neljä latauspistoolia olivat varattuina. Jatkoimme matkaa ja tilanne oli sama myös seuraavalla ABC Kolmenkulman yksinäisellä 50 kW laturilla. Sitäkään ei tarvinnut käydä paikan päällä toteamassa.

Tämän jälkeen yllätyin suuresti, että ABC Pirkkalan kaikki latauspistoolit olivat vapaina. Eipä siinä, auto lataukseen ja lyhyelle tauolle.

Lappajärvi - ABC Pirkkala. Auton toimintamatka ei tälläkään kertaa ollut rajoittava tekijä.


Meidän piti paluumatkalla hakea Tampereen Ikeasta pari kalustetta, joten päätimme, että käymme samalla syömässä. Niinpä jatkoimme matkaa ABC:ltä samoin tein.

Tampereen Ikeassa oli tarjolla Type 2 -asiointilatausta ja saimme käyttöömme viimeisen vapaan paikan.

Kolme Volkswagen ID.4:ää ja yksi lataushybridi Tampereen Ikean asiointilatausasemalla. Valkoisen ID.4:n kuljettaja oli saapunut paikalle peräkärryn kanssa.

Vapaasta latauspaikasta huolimatta tässä kohtaa kävi yllättävä vastoinkäyminen. Asiointilatausasemasta irtosi autoon aluksi 5 kW ja hetken päästä vain 4 kW latausteho. Arvelen kuormanhallinnan rajoittaneen latausvirtaa aluksi 8 ampeeriin per vaihe ja sitten 6 ampeeriin per vaihe (5,5 ja 4,1 kW). Syy tälle jäi mysteeriksi. Tämä tarkoitti, että saimme pitkän pysähdyksen aikana vain 6 % lisää akkua. Täydellä teholla (11 kW) lukema olisi ollut ainakin 15 %.

Toisaalta emme luonnollisesti laskeneet matkantekoa tämän latauksen varaan, eli mitään suurta dramatiikkaa tästä ei aiheutunut. Neljän paikan asiointilatausasema Ikean kokoisen tavaratalon pihalla kun on jo lähtökohtaisesti melkoisen alimitoitettu.

Kello oli puoli kuusi, kun jatkoimme matkaa etelää kohti, ja moottoritienopeudet kera kovan vastatuulen tarkoittivat korkeaa kulutusta. Tämä taas johtaa tiheämpään lataustarpeeseen, joka yhdistettynä tapaninpäivän paluuliikenteeseen, osasin arvata latausasemien olevan kovassa käytössä.

Koko matkan Ikeasta ABC Akaa Toijalaan asti puhelinsovellus näytti siellä olevan vapaana kaksi neljästä latauspistoolista. Mutta kuinka ollakaan, moottoritien rampin ja ABC:n takapihan - noin minuutin ajomatkan - välillä nämä molemmat vapaat pistoolit oli otettu käyttöön.

ABC Akaa Toijala. ABC-latauksen neljässä pistoolissa on kiinni kolme Teslaa ja yksi Toyota Proace EV -sähköpakettiauto.

Toisin kuin Jalasjärven kohdalla, tämä Teslan 8-paikkainen Supercharger ei ainakaan vielä ollut avoinna muille automerkeille. Mainittakoon, että ennen Toijalaa olisi ollut mahdollista ladata myös Pirkanhovissa, kuten teimme vuosi sitten. Mutta ei hätää, sillä akku riittäisi hienosti Hämeenlinnaan, joten matka jatkukoon.

Saavuimme ABC Tiiriön pihaan ja saimme kuudesta tarjolla olevasta latauspistoolista käyttöömme viimeisen vapaana olleen. Tarvittaessa moottoritien toisella puolella olisi ollut tarjolla sekä Ionityn kaksipaikkainen suurtehoinen latausasema että Lidlin nykyisin maksullinen 50 kW latauspiste.

ABC Hämeenlinna Tiiriö. Vasemmalta: Peugeot e-208, Polestar 2, Volkswagen ID.4, Tesla Model 3, Hyundai Kona ja Tesla Model S.

Latausteho oli lopulta yllättävän hyvä, vaikka kaikki latauspistoolit olivat käytössä. Kempowerin laturi väitti lopuksi sähköverkon rajoittavan lataustehoa, jota hieman ihmettelin. Mutta ei sen väliä, sillä sähkö virtasi mukavasti.

ABC Tiiriö. Latausteho heitteli, ollen keskimäärin kuitenkin yllättävän hyvä, ottaen huomioon talven ja täydessä käytössä olevan latausaseman.

18 minuutin latauksen jälkeen jatkoimme matkaa kotiin akun 35 % varaustasolla, ja perillä kotona akkua oli jäljellä 7 %. Eli 72 km matka söi akusta 28 %, josta voi päätellä kulutuksen olleen todella reipas.

Perillä kotona Nurmijärvellä. Paluureissun kulutus oli 23,3 kWh/100 km, joka oli hyvin lähellä viime vuoden lukemaa.

Yhteenveto


Taas kerran reissu Lappajärvelle sujui helposti, mutta toki näin suhteellisen lyhyt matka kuuluukin sujua. Latausruuhka oli pelättyä maltillisempi, josta on kiittäminen nopeasti rakennettua suurtehoista latausinfraa. Malliesimerkkeinä, sekä Jalastuulen että Tiiriön suurtehoisia latausasemia ei vielä vuosi sitten ollut olemassa.

Latauksiin kului rahaa yhteensä hieman alle 39 euroa ja se jakautui puoliksi kotilatauksen ja tien päällä latauksen kanssa. Tästä tulee ajamisen kustannukseksi 4,9 €/100 km, eli Volkswagen ID.4:n kokoiselle autolle hyvinkin maltillinen lukema talvella.

Latausta ei tarvinut jonottaa kertaakaan, mutta toki ABC Akaa Toijalan ylimääräinen lenkki vei muutaman minuutin aikaa. Ja kaiken rehellisyyden nimissä Tiiriön lataus paluumatkalla oli sellainen, jonka olisin todennäköisesti jättänyt väliin, jos toimintamatka olisi riittänyt kotiin. Mutta ei elämä 18 minuutista ole viiden tunnin matkalla kiinni, varsinkin kun kaikki arkiajot sähköautolla ovat niin mieluisia.

Tämän ja myös vuoden takaisen kirjoitukseni voi tiivistää siten, että talvella noin 400 kilometrin matkalla tarvitset yhden 20-30 minuutin lataustauon jossain kohtaa matkan varrella. Ei sen kummempaa. Kiitos mielenkiinnosta!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nissan Leaf 40 kWh ja kolmen vuoden & 60 000 km kokemukset

Sähköautofaktat, osa 1 - eettisyys, hiilijalanjälki, kestävyys, riittävyys