Päätimme ystäväni
Esan kanssa käydä ajamassa pienet koeajot sunnuntain ratoksi. Esalla on vuoden alussa saatu Hyundai Ioniq Electric ja minulla Nissan Leaf 2.ZERO -lanseerausmalli. Keli oli mitä mainioin, 7-8 astetta lämmintä ja noin 1 m/s etelätuulta. Tiet olivat pääosin kuivat ja molemmilla autoissa kitkarenkaat alla. Akut olivat molemmilla ajolämpimiä.
 |
| Menomatka. Toisin kuin kuvassa, matka päättyi Mäntsälän Juustoportille. Jos sen laittaa kohteeksi, Google Maps ohjaa väärin. |
Kahvit Konalan Hesburgerilla juotuamme nollasimme autojen trippi- ja kulutusmittarit pihassa ja lähdimme matkaan. Kehä 1 ajettiin muun liikenteen mukana ja Lahdenväylää perättäin, pääosin 100-101 km/h GPS-tarkistettua nopeutta. Vaihdoimme edellä ajavaa autoa mahdollisimman tarkkaan moottoritien puolivälissä.
Perillä Mäntsälän Juustoportilla katsoimme kulutuslukemat. Tottakai Ioniq energiatehokkuuden kuninkaana voitti, mutta olin positiivisesti yllättynyt myös Leafin kulutuksesta.
 |
| Ioniqin kulutus. |
 |
| Leafin kulutus. |
Eli Ioniqin keskikulutus matkalla oli 14,1 kWh/100 km ja Leafin 16,2 kWh/100 km. Toki kyseessä on auton oma mittaus, eikä mikään tieteellinen totuus. Suuntaa-antava tulos tämä kuitenkin on ja mainiot lukemat molemmille. Leafissa akkua kului 33 %, mikä antaisi tällä ajolla rangeksi reilut 200 km.
 |
| Mäntsälässä |
Kuriositeettina, Mäntsälän Juustoportilla on varsin hyvät latausmahdollisuudet; 50 kW CCS/CHAdeMO, 2x22 kW Type 2 sekä bonuksena 3,6 kW Type 1 ja Type 2 -laturit, yksi molempia. Viimeksi mainitut ovat ilmaisia ja varustettu kiinteillä kaapeleilla. Aikamoinen kädenojennus ladattavilla hybrideillä ajaville ja todella hieno teko, vaikka kiinteä Type 1 -johto vähän yllättikin.
Joimme taas kahvit ja päätimme ajaa takaisin vanhaa nelostietä, eli seututietä numero 140. Sitä ennen oli tarkoitus testata Huvitien pikalaturia ja sitä, pitääkö sen maine edelleen kutinsa. Harmillisesti pikalaturin pihassa sattui olemaan siivousurakka kesken ja meidät hätisteltiin pois edestä.
 |
| Paluumatka jätettiin aikataulupaineiden vuoksi lyhyemmäksi |
Huvitieltä lähdimme kohti Vantaan Honkanummea, sillä enempää aikaa testeille ei ollut. Kuten ennenkin, nollasimme autojen kulutusmittarit autojen ollessa paikallaan. Ajoimme 140-tietä perättäin ja jälleen siten, että noin puolessavälissä vaihdoimme paikkoja. Nopeusrajoitus oli pääosin 60-80 km/h ja näitä nopeuksia pyrimme ajamaan molemmilla käytössä olevan GPS:n tarkistamana.
On muuten mainittava, että Ioniq ja Leaf molemmat tukevat Android Autoa, mikä on mainio juttu, sillä sen kautta auton näyttöön saa Wazen. Tämä on loistava navigaattorisovellus, joka myös näyttää todellisen nopeuden, toisin kuin Google Maps.
Perillä Honkanummen hautausmaan parkkipaikalla katsoimme lukemat, ja molemmilla oli syytä olla tyytyväinen.
 |
| Ioniqin kulutus |
 |
| Leafin kulutus |
Eli Ioniqin keskikulutus tällä matkalla oli 11,2 kWh/100 km ja Leafin 13,5 kWh/100 km. Toki matkalla sattui tiettyjä asioita, jotka eivät edesauta vertailukelpoisuutta, kuten valojen vaihtuminen siten, että toinen joutuu jarruttamalla pysähtymään, mutta takana tuleva saa hyvän turvavälin voimin regenillä jarrutusenergian talteen. Siltikin, suuntaa-antavia nämä tulokset taatusti ovat. Tällä viimeisellä pätkällä Leafin akkua kului 17 %, mikä antaisi rangeksi noin 260 km.
Molemmat ovat mielestäni mainioita autoja. Nyt pitkästä aikaa Ioniqia ajaneena vahvistui se, että pidän enemmän Leafin tilantunnusta, sillä onhan kyseessä selkeästi korkeampi ja muutenkin isompi auto. Tottakai Ioniqin tekniikka akun jäähdytyksineen on erinomainen insinöörityön näyte Hyundailta, sitä en kiistä. Omiin käyttötarkoituksiini Leaf kuitenkin oli ja on edelleen selkeästi sopivampi valinta.
Joka tapauksessa, näillä kulutuslukemilla voi vain hymyillä, oli alla kumpi auto vain.
Kommentit
Lähetä kommentti